Fuengirolaa ja Cádizin karnevaalihumua

Viikko Fuengirolassa vierähti siivillä. Oli mukava pyörähtää vanhoilla asuinkulmilla, ostaa lakua kaupasta suomeksi, tavata tuttuja, ekskursioida Mijaksen vuoristokylään ja yksinkertaisesti ottaa ihan löysin rantein.

Evakkomatkan Cádizista mahdollisti yliopiston 10 päiväinen karnevaaliloma. Ehta gaditaano, paljasjalkainen Cádizlainen, kun ei koulussa tai työpaikalla karnevaalien aikana juuri penkkiä kuluta. Karnevaalit ovatkin paikallisille ja koko Andalusian itsehallintoalueen asukkaille yksi vuoden odotetuimmista tapahtumista. Tähän riehakkaaseen tapahtumaan osallistuikin jälleen tänäkin vuonna yli miljoona vierasta, joista toki valtaosa espanjalaisia. Cádizin karnevaalit on todellinen perhetapahtuma, sillä samoja vanhan kaupungin katuja käveleskelevät sulassa sovussa niin lapset kuin vanhuksetkin, ja kaikki pukeutuneina erilaisiin karnevaaliasuihin. Paikallisesta kulttuurista kertoo tässä kohdin paljon se, että vaikka baarit ovat täynnä ja juhlakansa juo alkoholia, niin tämä ei näy ihmisten hoiperteluna tai oksenteluna kaduilla, asiat kun näyttäisi pysyvän hyvän maun rajoissa.

Fuengirolasta Cádiziin kotiuduimme perjantaina. Heti vanhan kaupungin porttien sisäpuolelle päästyämme otimme suunnaksi asuntomme, tapasimme asuntomme vuokranantajan ja pääsinkin odotusten mukaisesti kirjoittamaan vuokrasopimusta. Allekirjoittamieni papereiden takasivut olivat täynnä pienellä präntättyjä ehtoja, tietenkin espanjaksi, mutta käsittääkseni kyse oli vuokrasopimuksesta ja juurikin tätä nimenomaista asuntoa koskien. Lyötiin vielä kättä päälle, sovittiin käytänteistä ja kannettiin loputkin matkalaukut asuntoon sisään. Uusi kotimme vaikuttaa odotuksiimme ja vaatimustasoomme nähden täydelliseltä. Tässä kelpaa asustella, kunhan saan ensin taottua päähäni, että käytetty vessapaperi kuuluu vessanpöntön sijasta roskakoriin. Muutaman päivän kokemuksella vaikuttaa siltä, että talon tavoille voi kyllä oppia.

Yliopisto avaa ovensa karnevaaliloman jälkeen nyt keskiviikkona ja espanjan kurssi jatkuukin heti silloin. Oman laitokseni varsinaiset kurssit alkanevat vielä loppuviikosta, mutta sitä ennen on vielä varmistettava yliopistolta kurssieni alkamisaikataulut ja -paikat. Aikataulut eivät vaikuttane olevan kovin kiveenhakattuja täällä Espanjan auringon alla.

Verestin muistoja ja kruisailin Fuengirolassa vanhan työmatkan.

Mijaksen vuoristokylän väritys on melko yksipuolinen.

Kärsivätköhän paikalliset nk. lumisokeudesta?

Tälläiset maisemat muistuttavat allekirjoittanutta enemmän Suomen kotikulmista kuin Espanjasta.

Täydellinen ja tyhjyyttään ammottava skeittiparkki sai jalat vipattamaan.

Cádizin vanhassa kaupungissa oli karvevaalien aikana yli miljoona juhlahumuista vierasta.

Cádizin keskustorilta saa kaiken tuoreena, tosin hieman ylihintaisena.

Uuden kaupungin Playa de la Victorian rantaviivaa riittää lähes silmänkantamattomiin.

Karnevaalien jälkeen näillä kaduilla mahtuu jälleen kävelemään.

Juoksemista paikasta toiseen

Olipa aikamoinen viikko, juoksemista paikasta toiseen ja suunnitelmien muuttamista.

Allekirjoittaneen lukukausi pyörähti käyntiin tiistaina alkaneella espanjan kielikurssilla. Kurssi ja sen opettaja vaikuttavat hyvinkin mukavilta. Opetusolosuhteet ja -metodit vaikuttavat ensituntumalta hyvinkin kotoisilta ja toimivilta. Tuota kurssia lukujärjestyksessäni on viitenä päivänä viikossa, mutta se ei tässä vaiheessa tunnu lainkaan pahalta. Oman tiedekuntani kurssit eivät pyörähtäneet käyntiin vielä tällä viikolla, niin valitsemieni kurssien yhteensovittamisesta en osaa vielä sanoa sen tarkemmin.

Keskiviikkona oli tuo ilta, jota olimme kädet ristissä ja peukaloita pyöritellen odotelleet. Sopimistani kolmesta asuntonäytöstä meillä ei ollut ennakkoon kovin spesifejä tietoja ja olikin mukava päästä lopulta katsastamaan nuo asunnot. Ensimmäinen kolmesta asunnosta paljastui niin kutsutuksi perheasunnoksi, jossa meille tarjottiin noin 10 neliömetrin huonetta paikallisen perheen kodin sisältä. Tässä kuukausivuokran hintaan kuuluivat myös ruokailut perheen yhteisessä keittiössä. Talon emäntä lupautui myös pyykkäämään vaatteemme viikottain sekä käymään puolestamme kaupassa. Toinen asunnoista oli kohtalaisen siisti kolmannen kerroksen asunto kaupungin sykkeestä. Tämä asunto oli mukavan kokoinen, mutta hieman vanhanaikainen. Illan viimeinen asunto oli kaikista kolmesta se eniten odotettu, sillä olimme nähneet siitä muutaman kuvan. Asunto lunasti sille asetetut odotukset ja oli tarpeitamme vastaava ja varsin edullinen. Tämä asunto on juuri remontoitu, se on talon ylin asunto ja siitä on kulku kattoterassille. Päätös oli helppo tehdä ja päädyimme kolmosvaihtoehtoon.

Asuntosopimuksemme alkupäivä on ensiviikon perjantai. Tuosta päivämäärästä ja siitä faktasta, että Cádizissa alkoi juuri yksi Euroopan suurimmista karnevaalitapahtumista, johtuen kaikki hostellit ovat jo aikoja sitten buukattu täyteen. Niimpä jäimme majatalostamme asunnottomiksi kunnes pääsemme muuttamaan omaan asuntoomme. Peliratkaisumme tässä vaiheessa oli ampaista karnevaalihumua karkuun Välimeren puolelle Fuengirolaan, missä meille olikin majoitus viikoksi tiedossa. Kiitos vain majoittamisesta Hyytiset! Olikin tavallaan aika nostalgista tulla pyörähtämään täällä Fuengirolassa, sillä asuimme täällä parisen kuukautta muutama vuosi sitten.

Nyt otan iisisti, haen Suomikaupasta lisää lakua ja suuntaan katseen takaisin Cádiziin paluuseen.

Cádizin uuden kaupungin katukuvaa.

Ah, me gusta siesta!

Fuengirolan lauantai-markkinat.

¡Aquí estoy!

Es verdad, täällä ollaan.

Matkaanlähtöä edeltävä viikko oli yhtä hulabaloota ja se singahtikin ohi salamannopeudella. Vuokra-auto vaihtui julkisen liikenteen linja-autoksi ja Suomesta käsin neuvottelemani vuokra-asunto vietiin neniemme edestä.

Cádiziin saapuessa vastassa oli siis jo ennestään tiedossa olevien juoksevien asioiden hoitamisen lisäksi uusi haaste, sopivan asunnon löytäminen paikan päältä. Nyt viiden asunnottoman päivän ja hostelli-asumisen jälkeen asiat ovat loksahdelleet ihan mukavasti paikoilleen. Kolmen keskiviikko-illaksi sopimani asuntonäytön hintana on ollut lukuisia puhelinsoittoja ja äärettömältä tuntuva minuuttimäärä espanjalaisten asuntovuokraussivustojen selaamista.

Tänään kävin tapaamassa paikallista opintokoordinaattoriani ja sain tietää, että lukuvuoteni täällä Cádizissa alkaa heti huomenna 180 tuntisella espanjan intensiivikurssilla. Ei siis muutakuin unille ja kohti tulevaa.